Kevytyrittäjän työttömyysturva – Koko totuus ilman kapulakieltä

Sisällysluettelo

1. Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva – Ystäviä vai vihollisia?
2. TE-toimiston rooli: Kuka päättää ja millä perusteilla?
3. Aloita työttömänä: Neljän kuukauden maaginen suoja-aika
4. Mitä tapahtuu neljän kuukauden jälkeen? Tuomio vai vapaus?
5. Sivutoiminen kevytyrittäjyys: Turvallisin reitti yrittäjyyteen
6. Soviteltu päiväraha käytännössä: Miten se oikeasti toimii?
7. YEL-vakuutus: Milloin kevytyrittäjästä tulee virallisesti yrittäjä?
8. Käytännön vinkit: Näin selviät byrokratiaviidakosta
9. Yhteenveto: Älä pelkää, vaan kokeile rohkeasti

Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva – Ystäviä vai vihollisia?

Ah, kevytyrittäjyys ja työttömyysturva. Kaksi asiaa, jotka kuulostavat sopivan yhteen yhtä hyvin kuin ananas ja pizza – toisten mielestä täydellinen yhdistelmä, toisten mielestä pyhäinhäväistys. Totuus on, että ne voivat olla parhaita kavereita, kunhan tunnet pelisäännöt.

Moni potentiaalinen yrittäjänalku jättää unelmansa toteuttamatta, koska pelkää menettävänsä sosiaaliturvansa. “Mitä jos en saakaan asiakkaita? Jäänkö tyhjän päälle?” Nämä ovat validia kysymyksiä, mutta onneksi Suomen järjestelmä on rakennettu tukemaan yrittäjyyden kokeilemista, ei rankaisemaan siitä.

Tässä artikkelissa puramme palasiin kaiken, mitä sinun tulee tietää kevytyrittäjän työttömyysturvasta. Käymme läpi TE-toimiston logiikan, sovitellun päivärahan ihmeet ja sen, miten voit turvallisesti testata liikeideaasi ilman pelkoa taloudellisesta harakiri-itsemurhasta. Valmistaudu, sillä tämän luettuasi byrokratian pelko on enää kaukainen muisto.

TE-toimiston rooli: Kuka päättää ja millä perusteilla?

Ennen kuin sukellamme syvemmälle, on tärkeää ymmärtää pelikentän päätuomari: TE-toimisto. Tämä laitos on se, joka lopulta päättää, onko kevytyrittäjyytesi päätoimista vai sivutoimista. Tämä päätös on kaiken A ja O, sillä se määrittää oikeutesi työttömyysetuuksiin.

Ajattele TE-toimistoa kuin anoppia: se haluaa tietää kaiken tekemisistäsi, mutta pohjimmiltaan (toivottavasti) toivoo sinulle hyvää. Päätöstä tehdessään he eivät tuijota pelkästään pankkitilisi saldoa. He arvioivat toimintasi vaatimaa työmäärää.

Päätoiminen yrittäjyys: TE-toimisto katsoo, että toimintasi vaatii niin paljon työtä, ettet voisi ottaa vastaan kokoaikatyötä, vaikka sellaista tarjottaisiin. Tässä tapauksessa et ole oikeutettu työttömyysturvaan.

Sivutoiminen yrittäjyys: Toimintasi on niin pienimuotoista, että se ei estä sinua hakemasta ja vastaanottamasta kokoaikatyötä. Tässä tapauksessa olet oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan.

Päätös on aina kokonaisarvio. Siihen vaikuttavat tekemäsi työtunnit, toiminnan luonne ja tulojen määrä – mutta tärkein on aina työmäärä. Älä siis pelkää, vaikka saisit yhden ison laskun. Yksi onnekas keikka ei tee sinusta automaattisesti päätoimista yrittäjää.

Aloita työttömänä: Neljän kuukauden maaginen suoja-aika

Oletko työtön ja mielessäsi pyörii loistava liikeidea? Haluaisit kokeilla, mutta pelkäät tukien katkeavan kuin seinään heti ensimmäisestä laskusta? Hengitä syvään, sillä lainsäätäjä on miettinyt sinua.

On olemassa niin sanottu neljän kuukauden suoja-aika. Tämä on kultainen lippusi yrittäjyyden ihmemaahan.

Kun aloitat yritystoiminnan (myös kevytyrittäjyyden) työttömänä ollessasi, TE-toimisto ei arvioi toimintasi pää- tai sivutoimisuutta ensimmäisen neljän kuukauden aikana.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saat rauhassa kokeilla siipiäsi. Tänä aikana saamasi tulot sovitellaan työttömyysetuutesi kanssa. Et siis menetä tukiasi, vaan ne ainoastaan pienenevät ansaitsemiesi tulojen mukaan.

Tämä on aivan mahtava kädenojennus. Se poistaa suurimman riskin ja antaa sinulle aikaa nähdä, onko ideassasi potentiaalia. Voit keskittyä asiakkaiden hankkimiseen ja työn tekemiseen ilman jatkuvaa pelkoa byrokratian giljotiinista.

Muista ilmoittaa TE-toimistolle heti, kun aloitat kevytyrittäjyyden. Rehellisyys maan perii, myös tässä tapauksessa.

Mitä tapahtuu neljän kuukauden jälkeen? Tuomio vai vapaus?

Kun neljän kuukauden auvoinen suoja-aika on ohi, koittaa totuuden hetki. TE-toimisto ottaa sinuun yhteyttä ja pyytää selvitystä toiminnastasi. Nyt he tekevät sen ratkaisevan päätöksen: onko toimintasi pää- vai sivutoimista?

Tässä kohtaa hyvin pidetyt muistiinpanot ja rehellisyys ovat valttia. Kerro avoimesti, kuinka paljon työtunteja toimintaasi on kulunut.

Skenaario A: Toimintasi katsotaan sivutoimiseksi

Onneksi olkoon! Tämä on yleisin ja toivotuin lopputulos. Jos työmääräsi on pysynyt kohtuullisena, TE-toimisto toteaa toimintasi sivutoimiseksi.

• Voit jatkaa kevytyrittäjyyttä.
• Olet edelleen oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
• Sinun tulee edelleen hakea aktiivisesti kokoaikatyötä ja olla valmis ottamaan sitä vastaan.

Tämä on ideaalitilanne, jossa voit jatkaa oman juttusi rakentamista työttömyysturvan tukemana.

Skenaario B: Toimintasi katsotaan päätoimiseksi

Tämä on se pelätty skenaario. Jos TE-toimisto arvioi, että työmääräsi on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, he katsovat sinut päätoimiseksi yrittäjäksi.

• Oikeutesi työttömyysturvaan päättyy.
• Olet nyt virallisesti yrittäjä, et enää työtön työnhakija.

Vaikka tämä voi kuulostaa huonolta, ajattele asiaa positiivisesti. Jos toimintasi on niin laajaa, että se on päätoimista, se todennäköisesti tarkoittaa, että olet onnistunut! Asiakaita riittää ja laskutus pyörii. Ehkä et enää edes tarvitse työttömyysturvaa.

Sivutoiminen kevytyrittäjyys: Turvallisin reitti yrittäjyyteen

Haluatko kiertää koko pää- ja sivutoimisuuden arviointirumban? Tässä on ammattilaisen vinkki: aloita kevytyrittäjyys silloin, kun olet vielä palkkatyössä.

Jos teet kevytyrittäjänä töitä päätyösi ohella, toimintasi katsotaan automaattisesti sivutoimiseksi. Tämä status on kuin tatuointi – se pysyy mukanasi.

Mitä tapahtuu, jos sinut irtisanotaan päätyöstäsi?

Koska kevytyrittäjyytesi on jo todettu sivutoimiseksi, se myös pysyy sellaisena työttömyyden alkaessa. Sinun ei tarvitse käydä läpi neljän kuukauden suoja-aikaa tai sen jälkeistä arviointia.

Tämä on ehdottomasti stressittömin tapa yhdistää kevytyrittäjyys ja työttömyysturva. Voit aloittaa oman sivubisneksen rakentamisen turvallisesti palkkatyön suojassa. Jos pahin tapahtuu ja menetät päätyösi, sinulla on jo olemassa oleva tulonlähde, ja saat sen päälle soviteltua päivärahaa. Tämä on kuin taloudellinen turvatyyny, joka on viritetty jo valmiiksi.

Tämä polku tarjoaa pehmeän laskun yrittäjyyteen ja poistaa monta byrokraattista murhetta.

Soviteltu päiväraha käytännössä: Miten se oikeasti toimii?

”Soviteltu päiväraha” kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen perusidea on yksinkertainen ja reilu: jokainen ansaitsemasi euro ei vähennä tukeasi eurolla. Päinvastoin, työnteko on aina kannattavampaa kuin sohvalla makaaminen.

Katsotaanpa, miten laskutoimitus menee.

1. Suojaosa – Ilmaista rahaa!

Ensinnäkin, järjestelmässä on suojaosa. Tämä on summa, jonka saat ansaita ilman, että se vaikuttaa tukiisi lainkaan. Vuonna 2024 suojaosa on 300 euroa kuukaudessa.

Voit siis laskuttaa 300 euroa kuussa, ja työttömyyskorvauksesi pysyy täysin samana. Tämä on kuin verottajan antama ilmainen lounas – nauti siitä!

2. Suojaosan ylittävä tulo

Kun tulosi ylittävät suojaosan, leikkuri astuu kuvaan. Jokainen suojaosan ylittävä euro vähentää työttömyysetuuttasi 50 sentillä.

Kaava on siis tämä: (Bruttotulot - Suojaosa) * 0,5 = Vähennys tuesta

Esimerkki, joka selventää kaiken:

Kuvitellaan, että täysi työttömyyspäivärahasi olisi 1500 €/kk. Olet ahkera kevytyrittäjä ja laskutat kuukauden aikana 800 €.

1. Lasketaan suojaosan ylittävä osuus: 800 € (tulot) - 300 € (suojaosa) = 500 €

2. Lasketaan, kuinka paljon tukea leikataan: 500 € * 0,50 = 250 €

3. Lasketaan maksettava työttömyyspäiväraha: 1500 € (täysi tuki) - 250 € (vähennys) = 1250 €

4. Lasketaan kokonaistulosi: 800 € (työtulo) + 1250 € (soviteltu tuki) = 2050 €

Lopputulos: Tekemällä töitä ansaitsit 550 euroa enemmän kuin jos olisit vain nostanut täyttä työttömyyspäivärahaa. Työnteko siis todellakin kannattaa!

Tämä järjestelmä on suunniteltu kannustamaan aktiivisuuteen. Älä siis koskaan kieltäydy keikasta sen pelossa, että “menetät tuet”. Todellisuudessa jäät aina voitolle.

YEL-vakuutus: Milloin kevytyrittäjästä tulee virallisesti yrittäjä?

On yksi tärkeä raja, joka jokaisen kevytyrittäjän on tunnettava: YEL-vakuutusvelvollisuus. YEL tulee sanoista Yrittäjän eläkelaki, ja se on yrittäjän pakollinen eläkevakuutus.

Vaikka toimit kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta, saatat joutua ottamaan YEL-vakuutuksen, jos toimintasi täyttää tietyt ehdot.

YEL-velvollisuus syntyy, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

• Olet 18–67-vuotias.
• Toimintasi on jatkunut vähintään 4 kuukautta.
• Arvioitu vuotuinen työtulosi ylittää YEL-alarajan (noin 9 208.43 € vuonna 2025).

Miksi tämä on tärkeää työttömyysturvan kannalta?

Heti kun sinusta tulee YEL-velvollinen, sinut katsotaan työttömyysturvan silmissä päätoimiseksi yrittäjäksi. Tässä ei ole enää TE-toimiston harkintaa, vaan se on automaattinen seuraus. Tämä tarkoittaa, että oikeutesi palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää seurata omia tulojasi. Jos ne lähestyvät YEL-rajaa, sinun on alettava miettiä seuraavia siirtoja. Haluatko siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi? Tällöin sinun kannattaa liittyä Yrittäjäkassaan (ent. SYT-kassa), jotta voit kerryttää itsellesi yrittäjän työttömyysturvaa.

Pidä siis YEL-raja kirkkaana mielessäsi. Se on vedenjakaja, joka erottaa sivutoimisen kevytyrittäjän virallisesta yrittäjästä.

Käytännön vinkit: Näin selviät byrokratiaviidakosta

Byrokratia voi tuntua pelottavalta, mutta oikealla asenteella ja valmistautumisella selviät siitä voittajana. Tässä muutama käytännön vinkki.

1. Puhu TE-toimiston kanssa – älä piiloudu

Tämä on tärkein sääntö. Ilmoita TE-toimistolle heti, kun aiot aloittaa kevytyrittäjyyden tai olet lähettänyt ensimmäisen laskusi. Älä yritä piilotella tulojasi. Se kostautuu aina myöhemmin takaisinperintänä ja mahdollisina sanktioina. Ole avoin ja rehellinen, niin saat parasta palvelua.

2. Pidä kirjaa työtunneistasi

TE-toimistoa kiinnostaa eniten työmääräsi. Pidä siis yksinkertaista kirjanpitoa siitä, kuinka monta tuntia käytät asiakashankintaan, markkinointiin, itse työn tekemiseen ja laskutukseen. Kun TE-toimisto kysyy selvitystä, sinulla on faktat valmiina. Tämä tekee sinusta luotettavan ja helpottaa päätöksentekoa.

3. Ymmärrä työssäoloehdon kertyminen

On tärkeää muistaa, että kevytyrittäjänä ansaitsemasi tulot eivät kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Työssäoloehto on se viikkotuntien ja palkan määrä, joka sinun on täytynyt kerätä ennen työttömyyttä ollaksesi oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Jos teet pelkästään kevytyrittäjän hommia, työssäoloehtosi ei kartu. Siksi on tärkeää hakea myös “oikeita” palkkatöitä, jos haluat säilyttää oikeutesi palkansaajakassan etuuksiin tulevaisuudessa. Vaihtoehtoisesti, jos ylität YEL-rajan, liity Yrittäjäkassaan.

4. Täytä hakemukset ajallaan ja huolellisesti

Työttömyyskassat ja Kela vaativat säännöllisiä selvityksiä tuloistasi. Täytä hakemukset ja liitteet aina ajallaan. Merkitse kalenteriin muistutukset. Pienellä vaivalla varmistat, että rahat tulevat tilille ajallaan ja ilman turhia viivästyksiä.

Yhteenveto: Älä pelkää, vaan kokeile rohkeasti

Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva eivät ole toistensa vihollisia. Päinvastoin, järjestelmä on rakennettu tukemaan sinua, kun otat ensimmäisiä askelia yrittäjänä.

Muista nämä avainasiat:

• Neljän kuukauden suoja-aika on paras ystäväsi, kun aloitat työttömänä.
• Sivutoimisena aloittaminen palkkatyön ohessa on kaikkein turvallisin reitti.
• Soviteltu päiväraha varmistaa, että työnteko on aina taloudellisesti kannattavaa.
• Ole rehellinen ja aktiivinen yhteydenpidossa TE-toimistoon.

Älä anna byrokratian pelon lannistaa unelmiasi. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa yrittäjyyden kokeilemisen pienellä riskillä. Se on kuin uima-altaan matala pää, jossa voit turvallisesti opetella uimaan ennen syvään päähän hyppäämistä.

Joten, mitä vielä odotat? Rekisteröidy bisse.fi palveluun, laita lasku vetämään ja katso, mihin siivet kantavat. Työttömyysturva ei ole jarru, vaan turvatyyny matkallasi kohti unelmiesi uraa.